Huoli on jostain syystä aina läsnä, ajatukse usein myös sen mukaiset. Koen hetkellisesti myös positiivisuuden puuskia. Huomenna on varhaisultra ja sekös saa minut tuijottamaan kelloa..."Kulje jo että voin käydä nukkumaan ja herätä tärkeään aamuun. Syön, peseydyn ja katselen vaateet, jonka jälkeen lähden autolla ajamaan keskussairaalalle ja lapsettomuus polille...Ja..." Tunuu etten saa ajatuksiani irti millään huomisesta. Toivottavasti kaikki on hyvin.

Tänään ollut ohi meneviä kipuja, ja jos en syö tai juo jotain mehu tulee sellainen hieman kuvottava olo. Koska se pysyy pienellä napostelulla aisoissa olen alkanut syömään paljon hedelmiä pieninä annoksina. Vettä tulee sitten joutua ja paljon. Tänään huomasin ensimmäisen kerran miten uusimmat rintaliivini ovat vähän pienen tuntuiset, toinen rinta pullottaa välillä yli kupin ja sai pohtimaan että milloin annan itselleni luvan hakkia sitten äitiys vaatteita kuten isommat liivit, isommat farkut ja todella väljän tunikan.